Conan Barbaari




Conan Cimmerialaisen vaiheet Suomessa

[ -historia- ]     [ -kirjallisuus- ]     [ -sarjakuvat- ]     [ -elokuvat- ]

(Mukaeltu "nettilähteitä" ja Conan Barbaari -sarjakuvalehden artikkeleita apuna käyttäen...)

R. E. Howard

Conanin luoja, Robert Ervin Howard, syntyi Peasterin kaupungissa Teksasissa tammikuun 22. päivänä vuonna 1906. Hän oli lapsesta saakka erittäin kiinnostunut historiasta, ja muutenkin suuri kirjallisuuden ystävä, joka vaikutti myöhemmin hyvin paljon siihen, että hän "ajautui" siksi suureksi tarinankertojaksi jona me hänet nykyään tunnemme. Nuoruusvuosiensa aikana hän kävi läpi useita eri työtehtäviä, kuten lehtimiehen, sihteerin ja pikakirjoittajan töitä, joten hänen kutsumuksenaan oli jo melko varhaisessa vaiheessa ajatus suuntautua kirjalliselle alalle.

Howard oli erittäin tuottelias kirjailija, vaikka kokopitkiä romaaneja hän ei ole kirjoittanut muita kuin yhden ainoan kappaleen. Tämä on julkaistu suomeksikin Kustannus Oy Jalavan kirjassa "Conan voittaja" nimellä "lohikäärmeen hetki".

Hänen pääasiallinen kirjallisuudenalansa oli pikemminkin kaikenlaiset novellit ja muut lyhytkertomukset joita hän sai julkaistuksi useammissakin senaikaisissa viihdelehdissä. Niistä kuuluisimpia on ehkä legendaarinen "pulp-lehti" Weird Tales". Jossa julkaistiin yli 60 Howardin kirjoittamaa tarinaa! Ensimmäisen tarina jo vuonna 1925 hänen ollessaan vasta 19-vuotias. Ensimmäinen Howardin luoma Conaniin verrattavissa oleva hahmo oli Valusian kuningas Kull jonka hän kehitti 1929 vuoden lopulla. Eipä siinä sitten kovin pitkä aika kulunutkaan, kun hän jo esitti lukijoille kiistattomasti maineikkaimman hahmonsa eli Kimmerian Conanin jo vuonna 1932.

Kuten aikaisemmin jo mainitsin, Howardin kirjallinen tuotanto oli hyvin laaja, käsittäen fantasianovellien ohella myös hieman toisentyyppistä kirjallisuutta, kuten paljon kaikenlaisia itämaihin ja villiin länteen sijoittuvia seikkailukertomuksia tms.

Hän tutustui Weird Talesin kautta myös useisiin toisiin nykyaikana jo legendaarisiksi muuttuneihin kirjailijoihin, Joiden kanssa hän oli usean vuoden ajan myös tiiviissä kirjeenvaihdossa kuolemaansa saakka. Näitä olivat esimerkiksi, Clark Ashton Smith sekä H.P. Lovecraft muutamia kuuluisampia mainitakseni.

R. E. Howard kuoli kesäkuun 11. päivänä vuonna 1936, itsemurhan kautta hyvin pitkän masennuskauden lopuksi.

REH oli omana aikanaan tunnettu vain pienessä "alan harrastajien" piirissä, joten hänen tuotantonsa kohtalona oli unohtua useiksi vuosiksi hänen kuoltuaan. Vasta joskus 1940 -luvulla hänen novellikokoelmiaan alettiin julkaista uudelleen, mutta vieläkin hyvin pienessä mittakaavassa. Suuren yleisön tietoisuuteen R.E. Howard & Conan nousivat vasta kun 1960 -luvulla alettiin julkaista isoja taskukirjapainoksia monista Howardin tarinoista.

Suuri kiitos tästä suotakoon J.R.R. Tolkienille, jonka kirjalliset mestariteokset tulivat noihin aikoihin suuren yleisön tietoisuuteen. Monet kustantamot huomasivat silloin Tolkienin teosten kuten "Taru Sormusten herrasta" -trilogian ja sen esinäytöksen eli "Hobitin" opiskelijapiireissä saavuttaman suosion ja alkoivat painaa uudestaan useiden vanhojen pulp-lehti kirjailijoiden kuten R.E. Howardin, C.A. Smithin, Ray Bradburyn ja H.P. Lovecraftin kirjallista tuotantoa. Ja kun Marvel osti REH:in "hahmojen" oikeudet 1970-luvulla, niin sitä kautta Conan rantautui loppujen lopuksi myös Suomen maankamaralle.

L. Sprague de Camp

Toinen hyvin merkittävä R.E. Howardin tuotannon yhteyteen kuuluva nimi on epäilemättä Lyon Sprague de Camp, Amerikkalainen kirjailija joka teki merkittävää työtä Conanin parissa 1950-luvusta eteenpäin

L.S. de Camp syntyi vuonna 1907 ja hänen kirjallisen uransa alku oli lähes samanlainen kuin R.E. Howardilla. Hän esimerkiksi työskenteli nuorena monissa vastaavantyyppisissä töissä, kuten sihteerinä eräässä patenttitoimistossa tms.

Oli myös aika mielenkiintoinen yhteensattuma että de Camp aloitti kirjallisen uransa saatuaan julkaistuksi yhden novellinsa vuonna 1937 eräässä Scifi -lukemistossa "Astounding Science Fiction" aivan samaan tapaan kuin Howard "Weird Talesissa"

de Campin tyylilaji oli alussa siis Science Fiction jossa hän pysytteli melko pitkään kunnes 1940-1950 lukujen taitteessa löysi R.E. Howardin kirjoituksia, selaillessaan vanhoja pulp-lehtiä. Hänestä tuli siitä lähtien suuri Howardin ihailija ja sen myötä hän muutti koko kirjallisen suuntansakin "miekka ja magia" tyylilajiin.

Tämän johdosta hän alkoi kerätä ja koota kaikkia R.E. Howardin jäljiltä löytyneitä keskeneräisiä käsikirjoituksia ja luonnoksia. Niitä muokkaamalla ja täydentämällä de Camp julkaisi vuonna 1955 kokoelman "Tales of Conan" jossa oli useita Howardilta kesken jääneitä kertomuksia.

Hän kirjoitti myös itse ja yhdessä Björn Nybergin ja Lin Carterin kanssa suuren määrän kokonaan uusia Conan-tarinoita ja toimitti samalla myös useita uusia antologioita ja novellikokoelmia. De Camp kehitti myös aivan omiakin barbaarihahmoja, jotka seikkailivat esimerkiksi Pusadia ja Novaria-nimisissä kuvitteellisissa maailmoissa. Hän teki myös lukuisia merkittäviä tutkielmia "miekka & magia -genrestä" ja esimerkiksi Atlantiksen katoamisesta tms.
L.S. de Campin kirjallista tuotantoa on esimerkiksi myös H.P. Lovecraftin elämänkerta...
L. Sprague de Camp kuoli huhtikuun yhdeksäntenä päivänä vuonna 2000.

Petri Hiltunen

Kotimaisen scifi & fantasia -sarjakuvan huippuihin kuuluva Petri Hiltunen (s. 1967)  on Helsinkiläinen graafikko ja sarjakuvataiteilija jonka tuotokset ovat varmaankin erittäin tuttuja kaikille suomalaisille Conan / REH -faneille..
Hän on piirtänyt esim. sarjakuvaversiot alkuperäisistä REH novelleista "The Grey God Passes" -Harmaan jumalan hetki, sekä "Queen of The Black Coast" -Mustan rannikon kuningatar, joka on luultavasti kuuluisin R.E. Howardin kirjoittamista Conan tarinoista.

Petri Hiltusen kuvitusta löytyy myös suurinpiirtein kaikista Suomessa ilmestyneistä REH-novelliantologioista, joista itse pidän parhaimpana Kustannus Oy Jalavalta 1991 vuonna ilmestynyttä "Conan Cimmerialainen" novellikokoelmaa jossa olevat novellit on Petri myös itse valinnut. Kyseisestä julkaisusta löytyy viiden novellin lisäksi myös ainakin 42 kpl.   P. Hiltusen upeasti kuvittamaa sivua, joten se kannattaa hankkia jos yhtään pitää tyypin omaperäisestä piirustustyylistä..

Hiltusen piirtämä Conan ei ole mikään plagiaatti "Marvelin" amerikkalaisesta sarjakuvahahmosta vaan tiukasti Howardin alkuperäiseen Conaniin perustuva.
Petri Hiltuselta on tullut toki myös monia muitakin sarjakuvia. Pääasiassa kuitenkin vain fantasia/scifi-kirjallisuuteen sekä historiaan perustuvia sarjakuva-albumeita, joita onkin ilmestynyt jo yli 10 kappaletta. Hänen itse luomistaan hahmoista tunnetuin on ehkä "Praedor" joka on hieman Conanin tyyppinen kiertelevä palkkasoturihahmo.

Praedorista on tehty myös paljon kiitosta saanut pöytäroolipeli, josta löydät enemmän tietoa esim. pelin valmistajan Burger Games:in nettisivuilta..




KUMMITTELEVAT PYLVÄÄT

Luxorin muurit rikkoivat hopeahiekkaa
kun tähdet olivat kultaisia spitaalisia yössä.

Ja graniittihirviöt kalpeassa valossa
horjuvat kuin juopuneet titaanit maan halki
jättiaskelin, kauheina ja valtavina.
Ne ympäröivät minut hoikan kuun loistaessa kirkkaana
ja tuojottaessani niiden epäihmisen korkeuteen
huusin ja kiemurtelin ja hakkasin niitä nyrkeilläni.

Sitten aamu levitti maailmaan purppuraisen hohteensa,
ja tunsin aivojeni muuttuvan opaaliksi
joka unen rautasaranoilla
hajosi kimalteleviksi sirpaleiksi jotka jäätyvät ja palavat.
Jumala salli minun maata hopeana tasangolla

ennen kuin Luxorin seinät kohosivat uudelleen.




Kirjallisuutta:


REH:in & de Campin tarinoita sisältäviä julkaisuja Suomessa

Kirjoja:
  • Conan ja demonit   Kustannus Oy Jalava, 1990
        novellit:
        Elefantin torni (The Tower of the Elephant, 1933)
        &   (The God in the Bowl, 1975)
        Rosvoja talossa (Rogues in the House, 1934)
        Mustan rannikon kuningatar (Queen of the Black Coast, 1934)
        Mustan ympyrän kansa (The People of the Black Circle, 1934)
        Mustan joen tuolla puolen (Beyond the Black River, 1935)

  • Conan taistelija   Kustannus Oy Jalava, 1990
        novellit:
        Musta kolossi (Black Colossus, 1933)
        Noita on syntyvä (A Witch Shall Be Born, 1934)
        Punaiset naulat (Red Nails, 1936)
        Feeniks-lintu miekassa (The Phoenix on the Sword, 1932)
        Tulipunainen linnoitus (The Scarlet Citadel, 1933)

  • Conan voittaja   Kustannus Oy Jalava, 1991
        REH:n ainoa romaanipituinen Conan tarina:
        Lohikäärmeen hetki (The Hour of the Dragon, 1935-1936)
        artikkeli "Conanin ajan" maailmasta:
        Hyborialainen aika (The Hyborian Age 1-2, 1936-1938)

  • Conan Cimmerialainen   Kustannus Oy Jalava, 1991
                        ( Petri Hiltusen kuvittama )
        runo, Cimmeria
        novellit:
        Jääjättiläisen tytär (The Frost-Giant's Daughter, 1933)
        Varjoja kuutamolla (Shadows in the Moonlight, 1934)
        Saalistava varjo (The Slithering Shadow, 1933)
        Paholaisen lampi (The Pool of the Black One, 1933)
        Gwahlurin jalokivet (Jewels of Gwahlur, 1935)

  • Yön kuninkaat   WSOY, 1992    
        novellit:
        Varjojen valtakunta (The Shadow Kingdom, 1929)
        Tuzun Thunen peilit (The Mirrors of Tuzun Thune, 1929)
        Kirveellä minä hallitsen! (By This Axe I Rule!, 1967)
        Yön kuninkaat (Kings of the Night, 1930)
        Maan madot (Worms of the Earth, 1932)
        Musta mies (The Dark Man, 1931)
        Punaiset varjot (Red Shadows, 1928)
        Vainajien vuorilla (The Hills of the Dead, 1930)
        Yön siivet (Wings in the Night, 1932)

  • Kadotuksen kuilu   WSOY, 1993
        novellit:
        Pimeyden kansa (People of the Dark, 1932)
        Pako Atlantiksesta (Exile of Atlantis, 1967)
        Hiljaisuuden kallo (The Skull of Silence, 1967)
        Valtakunnan miekat (Swords of the Purple Kingdom, 1967)
        Käärme paratiisissa (The Vale of Lost Women, 1967)
        Harmaan jumalan tuho (The Grey God Passes, 1962)
        Korppikotkan varjo (The Shadow of the Vulture, 1934)
        Pääkallokuu (The Moon of Skulls, 1930)
        Askeleita hautaholvissa (The Footfalls Within, 1931)
        Kadotettujen laakso (The Valley of the Lost, 1966)


Novelli antologiat: ( joissa REH:in & de Campin novelleja mukana )


  • Velhojen valtakunta   Kustannus Oy Jalava, 1989
        novellit:
        Robert E. Howard : Zamboulan varjot (Shadows in Zamboula, 1935)
        L. Sprague de Camp : Kauhistuttava Kaa (Ka the Apalling, 1958)

  • Outoja tarinoita 1   Jalava (Jalavan kauhusarja 7), 1990
        novelli: Kyyhkyt helvetistä (Pigeons from Hell, 1938)

  • Pimeyden linnake   Kustannus Oy Jalava, 1991
        novelli: "Bal-Sagothin jumalat" (1931)

  • Outoja tarinoita 4   Jalava (Jalavan kauhusarja no.21), 1992
        novelli: Musta Canaan (Black Canaan, 1936)

  • Weird Tales   Book Studio Oy, 1992
        novelli: Kuoleman musta hurtta (Black Hound of Death)
        runo: Kummittelevat pylväät (Haunting Columns)

  • Mustan jumalan suudelma   WSOY, 1993
        novelli: Musta muukalainen (The Black Stranger, 1935)

  • Musta kivi   WSOY 1995
        novelli: Musta kivi (The Black Stone, 1931)

Muut yksittäiset REH tarinat:


  • Tähtivaeltaja 4/1991
        novelli: Rautapaholainen (The Devil in Iron, 1934) 20 s.  ( P. Hiltusen kuvitusta.)


Robert Jordanin Conan kirjoja: - (Suositun "Ajan pyörä" fantasiakirja-sarjan kirjoittaja.)


  • Conan voittamaton - 2002   (Jalavan nidottu pokkari 272 s.)

  • Conan puolustaja - 2003   (Jalavan nidottu pokkari 260 s.)

  • Conan lannistumaton - 2004   (Jalavan nidottu pokkari 278 s.)

( REH-"Comicografian" löydät sarjakuva -osastolta )


CIMMERIA

Ne muistan
tummat metsät, jotka verhos vaarain synkät rinteet,
ikuisen pilvipeitteen harmaan lyijyholvin
mustat kymet vaiti virtaamassa
ja solat joissa yksinäiset tuulet kuiski.

Näkymät siellä samanlaiset aina, vaara vaaralta ja rinne rinteen jälkeen,
synkeiden aarnioiden pimeys ne kattoi.
Jos tähyämään rosohuippuillensa
kiipesi mies
niin tapas varjostettu katse
vain loputtoman näköalan,
rinteen rinteen jälkeen
veljeinsä lailla kukin metsäviitassansa.

Kolkko maa se oli, lie kotiseutu kaikkein hyisten tuulen
ja pilvien ja unelmien, jotka päivänpaisteen torjui,
kun yksinäiset tuulet sai alastomat oksat ryskämään
ja tummat metsät kaiken alleen varjos
yltänyt ei niihin päivän harvoin nähty kalvas kiekko,
joka miehistä kyyryt varjot maahan heitti.
Sille maalle nimeks he antoi
Cimmeria
maa pimeyden
ja yön.

Niin paljon aikaa, paljon matkaa sieltä,
enää en muista, mitä nimeks he antoi mulle.
Kuin pelkkää unta
on nyt kirveet ja piikärkikeihäät,
ja metsästykset, sodat niinkuin varjo.

Synkän synnyinmaani hiljaisuuden sentään muistan,
ja pilvet jotka aina viipyi vaarain yllä,
hämyn syvyyksissä ikimetsien.

Cimmeria, maa pimeyden ja syvän yön.